715517.biz

elikkäs.. mitkä on ollu karmeimmat treffit, ja tietty MIKSI... :D
onks tapahtunu jotain traagista? x)

Tapahtui muutama vuosi sitten:

Tyttö otti yhteyttä, oli kaverin tuttuja... Noh, sovittiin että käydään kahvilla.. Kaikki alkoi hyvin mutta tyttörukka jännitti niin että tärisi ihan, ja loppujen lopuksi joutui lähtemään kun sitä oksetti niin kovaa:) Oksetinko mä vai tilanteen tuoma jännitys, en tiedä:)

Entäs Thainan treffit?

No yleensähän on ihan hyvä tapa kertoa itse ensin, kun kysyy jotain tällaista muilta...


Jos teitä mun treffit kiinnostaa, niin lienevät ensimmäisiä nettitreffejä joilla kävin, enkä oikein osannut vielä näitä kuvioita.
Menin miehen kotiin, hän oli rasvainen ja hikinen, alkoi puhua mielenterveysongelmistaan, veti viinaa ja joitakin lääkkeitä sekaisin. Aloin hivuttautumaan kohti ovea, jolloin hän hermostui ja alkoi lyödä minua. Linnoittauduin vessaan, soitin veljelleni mistä minut voi hakea ja syöksyin ulko-ovesta ulos. Juoksin sukkasillani lähimetsään, jossa sitten pimeässä ja vesisateessa puin kengät ja ulkovaatteet, jotka lähtiessäni sain napattua mukaani. Kaiken nupiksi olin tuolloin erittäin tukevasti raskaana.
No, mitään pahempaa ei tapahtunut ja opiksi otettiin. =)

noh kertoisin jos niit treffejä olisi... :D alkaa olla edellisestäki niin pitkä aika et ne unohtaa x)
Mutta onha näitä jotka netin kautta tapaa sit ne sanoo ku ei o kuvaa nii: Et tuu pettymään... :D ja sit ne on KAMALAN KARSEEN näkösii :D mä en ees ymmärrä miten ne voi itestä sanoo niin xD mut meit on monenlaisii.. mut en tapaa enää ihmistä jonka kuvaa en näe etukäteen..

Ja olen kaikenlisäks maksanut AINA kaiken itse(siis omat ja toisen jutut)... en tykkää jos mies maksais mun ruokia jne.. mutta mun mielestä se pitäis mennä niin et kumpikin maksaa omat juttunsa..
Ja yhen kans jonka kaa kävin ravintolas nii se ei tahtonu nähä mua toista kertaa kuulema tatuointeini takia.. epäilin et syy oli siinä et oon hiukan tukevahko :)

kaikkein kamalimmat reffit oli justiinsa sellaiset että kuvaa ei valitettavasti löytynyt mutta kuullemma ihan kivan näköinen kaveri, ja asui maalla omakotialossa(oishan siitä jo pitänyt arvat) no kutsuin sitten kahville tämä herran. kaveri oli luurangon laiha ja haisi lehmänpaskalle sekä omisti pullonpohja lasit. Hänen ensimmäinen lauseensä oli kun tuli sisään että terve ootko nähnyt tälläistä paitaa ennen... nooh minäpä vilaisin tän kaverin paitaa siinä oli kuva hänen koirastaan ja yläpuolella luki elämäni narttu.

Siinä vaiheessa en tiennyt että itkeäkkö vai nauraa. Väkisin siinä sitten tarjosin kahvin ja kehotin juomaan nopeasti kun tuli äkkiä kiire auttamaan naapuria;D

mä en osais olla treffeillä jossa mies maksaa... :/
mun mielest molempien pitää maksaa omat osuutensa..
onhan se hauska ele, mut ku ei mulle oo kertaakaa nii tehty nii se tuntuis jo oudolta... :) ja tulee olo et käyttäisin toista hyväks jos antaisin sen maksaa :D

Itse olen aina sanonut "Kyllä", kun tarjoilija kysyy tuleeko samasta ja maksanut.

Olin menossa tapaamaan jotain mimmiä, niin eikös sillä ollu frendi messis. Ok, Ihan oikein ottaa kaveri mukaan tapaamiseen (Vaikka julkinenpaikka olikin) ku ei voi tietää mitä sieltä tulee, mut se et se jäi roikkumaan siihen. Tunsin itteni kolmanneks pyöräks kun kahdestaan juttelivat jostain sisäpiirin jutuista kokoajan. joku ½h siinä istuskelin ja kysyin et voitaisko mennä kahdestaan jonnekkin. "Jos ei mun kaverin seura kelpaa nii ei sit varmaan munkaan..." Joo vittu GG.

Seuravana päivänä ostin WoWin =P

se, jolla ihmiset korvaa sosiaalisen elämän tai sen puutteen.

Muistan ku olin 14 ja seurustelin ekaa kertaa.. menin pojan luo yökylään vklopuksi..
(se asu aika kaukana..) ja sitten mä menin iha paniikkii ku mun piti mennä saunaa sen kans :D en ollu viel 14 vuotiaana hirveesti olemaan saunassa poikien kanssa...
Mut ihan hyvin se saunominen meni xD

Mut ei mul mitään hirveen karmeita tapauksia ole ollut..
pitäis varmaan kirjoittaa päiväkirjaa vähä useammin nii muistais :)
Mulle on joskus tehty niinkin et ei oo tultu paikalle :D tosi kiva...

kamalimmat treffini olivat ehdottomasti ollessani 16 tai 17.. olin jostai saanut joitain vuosia itseäni vanhemman tytön numeron, ja hänen kanssaan tuli usein juteltua, ja sitten sovittiin että tavattaisiin naapurikaupungissa. Alaikäinen kun olin, sovittiin että hän tulee hakemaan minut kotoani, parin kymmenen kilometrin päästä autollaan.
Heti ensi näkymästä huomasin ettei hän ollut kertonut aivan kaikkea itsestään, sillä autossa istunut tyttö oli minua kolme kertaa isompi, sinihiuksinen ja pälvikaljuinen(!)
No mutta, pitää olla ennakkoluuloton jos aikoo pitää hauskaa, ja hyppäsin kyytiin. Jo ennen liikkeelle lähtöä tyttö päätti haluta suudella, ja siinä välissä olisi minun pitänyt tajuta poistua, koska kyseinen tyttö haisi pahalta (njoo, helle päivä ja pitkä ajomatka) ja käytti AIVAN LIIKAA huulirasvaa. Ilmoitin haluavani kuitenkin ensin syömään ja leffaan (jotka pistin tytön maksamaan, kun olin itse unohtanut rahani kotiin.)
Leffan loppupuolella ja jälkeen alkoi seuralaiseni käymään päälle ja kyselemään jatkoa illalle jossain yksityisemmässä paikassa. Kiitin tarjouksesta ilmoitin haluavani mahdollisimman pian kävellä pois paikalta.

Tuon jälkeen päätin olla tekemättä sokkotreffejä enään ikänä.. joskin sen päätöksen onnistuin pyörtämään jo muutamassa viikossa..

Kopy: XD Siinä on poikaa viety kun vierasta sikaa! XD

Tuli mieleen viimekesän alku, ensimmäiset mopoilukelit ja kuuma keli veti veren heti kauemmas kotua... Pyörän selkään ja kunnon journee. Illan suussa oli tarkoitus tulla tampereelle, ja moikkaamaan erästä "motoristi-tyttöä", jonka pyörä oli kuulemma vielä huollossa. Noh, koska hän oli puheittensa mukaan motoristi, kuvittelin ihan muuta mitä vastaan tuli... Sain pyörän parkkiin, ja kahden auton välistä, tien toiselta puolta lähti pujottelemaan niin ikään itseänikin ainakin sen kolme kertaa suurempi neitokainen. Iloinen hymy suupielillään vilkutellen hän tuli juttelemaan ja esittäytymään. Onneksi, vanhan tavan mukaan kerroin että minulla oli sovittu tapaaminen puolentoista tunnin päähän, mutta tein kuten mies ja vietin sen hetken neitokaisen kera.
NOH, moottoripyörän siirtämistä alkaessa käynnistin pyörän ja kuinka ollakkaan, starttinappula lensi huit helvettiin... :( halkesi siis...
Onneksi tämä mopedisti-tyttö tiesi paikalliset pyörämestat ja kovasti väitti tietävän mistä saan avun pulmaani, hän halusi jopa viedä mut autollaan kierrokselle. No lopputulos oli etten saanut muuta kuin kuulla mitä merkillisempiä tarinoita asioista joista mulla ei vieläkään ole hajua... Jostain hän jutteli kuin vanhalle ystävälle, ja mä suoraan tuijotin häntä ja yrittämällä yritin ymmärtää mistä tarina kertoo. Lopulta kun olimme kiertänyt pirkkala-nokia-tre seudun teollisuusalueita läpi jo puolisen tuntia, aloin pelkäämään. Pelkoani lisäsi se että tyttö ilmoitti asuvansa "tuossa" ja vievänsä mut heille yöksi! :S Sanoin vaan että nyt on nälkä, pakko päästä syömään... ABC-asemalle ja vessaan... Jos valehdellaan, ei saa jäädä kiinni, siispä soitin siskolleni ja pyysin häntä soittamaan hetken päästä mulle. Takaisin pöytään ja odottamaan soittoa. Sisko soitti ja hetken juteltuamme sain viestin jonkun tutun sairaalaan joutumisesta ja pyysin neidolta kyydin keskustaan, johon jätin pyöräni. Näin tapahtui, ja starttasin etugummi ilmassa matkani kohti armasta turkua! <3 Vailla minkäänlaista ilkeilyä koetin selvittää ettei nyt enää viitsitä kiusata toisiamme koska välissä on kuitenkin se 170km... :( Sain pari kolme päivää rakkauteen- liittyviä viestejä, ja pelkäsin oikeasti! Niin jäi myös aivan todella sokkotreffit osaltani... Ja jos sinä nyt luet tätä, niin.... ääh, ethän sä osaa lukea! XD

Tää ei nyt ole karmea treffi, mutta kun noista sokkotreffeistä on puhuttu, niin pistän nyt korteni kekoon. Yhden kerran olen käynyt "sokkotreffeillä", tai shokkitreffit ne taisi kuitenkin olla...

Muutama vuosi sitten tapasin jonkun treffisivuston kautta tytön ja kirjoittelimme useamman viikon päivittäin. Kunnes eräänä päivänä hän ehdotti että voitaisiin nähdä. Hän asui kauempana, mutta halusi tulla käymään kotikaupungissani, koska oli käynyt aikoinaan täällä kauppakoulua. (ensimmäinen epäilyttävä tunne: nainen haluaa tulla 100km matkan katsomaan minua.) Olimme aikaisemmin vaihtaneet kuvia, mutta ainut hänestä saamani kuva oli kamerakännykällä hämärässä otettu kuva, jossa näkyi puolet kasvoista ja olkapää. (toinen epäilyttävä tunne: epäselvä kuva.) Aikasemmin hän oli kertonut pitävänsä itseään nörttinä, lisäksi hän kertoi ammatikseen ohjelmoivansa. (kolmas epäilyttävä tunne: nörtti-tyttö, onko muka sellasiakin?) Päässäni pyöri mielikuva huonoihoisesta ja rasvatukkaisesta, ainakin 5cm paksut silmälasit omistavasta henkilöstä.

Tuli se päivä. Olimme sopineet tapaavamme erään ostoskeskuksen kulmalla, koska hän ei muistanut muuta paikkaa. Menisimme siitä kahville tai syömään. Ajoin paikan ohi etsiessäni parkkipaikkaa ja yritin vilkuilla mielikuvani mukaista henkilöä. En huomannut, vaikka lähistöllä ei montaa henkilöä ollut. Ehkä hän on myöhässä. Kävellessäni sovittua paikaa kohti mietin verukkeita jolla voisin liueta tarvittaessa paikalta. Ajatukseni katkaisi minua kohti kävelevä kaunis kasvoinen tyttö, joka hymyili leveästi. Hän oli hoikka, mutta muodokas. Hänellä oli tumman ruskeat melkein lantiolle ulottuvat hiukset. Hän oli pukeutunut lyhyeeseen hameeseen ja jalassa taisi olla hieman korkeakorkoiset saapasmalliset kengät. Hän oli kuin suoraan jostain mallitoimiston kansiosta. Muutaman metrin matka suojatieltä hänen luokseen tuntuivat minuuteilta. Kelasin päässäni mielikuvaa nörtistä ja yritin sovittaa sitä tähän ilmestykseen. "Haku tuotti 0 vastausta." Hän tervehti minua ja minä sain vain hädin tuskin vastattua tervehdykseen. Ensimmäinen lauseeni taisi olla: "luulin että sulla on lyhyet hiukset". Sain kerättyä itseni kokoon ja menimme syömään. Juttelimme useamman tunnin. Hän oli mukava, mutta ajatusmaailmamme eivät aivan kohdanneet kaikissa asioissa.

Sokkotreffit olivat alkujärkytyksestä huolimatta onnistuneet, vaikkei lopputulos johtanutkaan yhteiseen hautapaikkaan. :)

Toisille sokkotreffeille en kuitenkaan aio enää mennä, niistä tulisi varmaan ne karmivimmat treffit. Ainakin mun tuurilla. ;)

Rakas Ranskatar, tee-se-itse-ihmemies väsää uuden starttinappulan kuulakärkikynän jousesta... :D Joskin starttaaminen on hankalaa hanskoilla, joten kaksi avainta oikeassa asennossa ajoi saman asian.
Tarkoitus ko. nappulalla on vain sulkea hetkeksi yksi virtapiiri, jolloin starttimoottori saa gutaa! :D

Varmaankin edelliset rehvit oli kauheimmat. Ensinnäkin tyttö poltti tupakkia, mikä on aika lailla turnoff mulle. Toisekseen mua ei hirveesti kiinnostanu kuunnella sen juttuja Mitsubishin laakereista ja alapallonivelistä=D

Kuulostaa ihan meikältä. =D

kukapa tällasen kans rehveille lähtis...

Rodoksella oli sellai kiva poika joka omisti kaupan ja asui yläkerras.. :) sitten aina ku janotti haki vaa alhaalta kaupasta juotavaa :D ku kauppa oli kii x) se oli kivaa.. :) mut tosin siitäki kai joku... ööh.. 5 vuotta? :D tai 4..

Mä en muista käyneeni kun yksillä pettymysten treffeillä. Olin jotain 24, avioliitossa ja siihen aikaan elin totaalista kaksoiselämää (tuomita saa jos haluaa). Tarkoituksena oli lähteä chatti miittiin hesaan, jonne oli tulossa reippaasti toistakymmentä chattaajaa. Noh, siinä sit oli pientä virettä ollu ilmassa jo pidempään yhden oululaisen tyypin kans, ja sovittiin, et minä ja mun kaveri järkkää sille yöpaikan samasta paikasta, minne oltiin menossa. Haettiin se matkalla puolivälikaupungin junaasemalta, kun ei muka kumpikaan malttanut odottaa tapaamista Helsinkiin saakka!

Olinhan mä siltä kuvia saanut - mutta... Tuli siinä todettua kaverille, et "hyvä luoja älä anna sen olla toi..." kun näin tyypin. Epäsiisti, eläinaktivistityyppinen, pitkä ja laiha nuorimies, jonka "ryhdistä" ei voi edes puhua... Pakkohan se sit kuitenkin oli kyytiin ottaa, ja mikä kamalampaa se oli sitä mieltä, että mä olin sen elämän enkeli (juu juu, kutsui mua koko illan enkeliksi..!), ja mietin millä saisin tyypin iholta.

Noh, ilta meni kaikin puolin mukavasti, mä nuorena ja törkeenä en tietty saanut sanottua asioita suoraan, niinkun tänäpäivänä, vaan kohtelin jätkää tosi tympeesti. Pelailin muiden kanssa bilistä samalla kun tää kaveri oli kuulemma kehunut "kaunista enkeliään" pöydässä muille...

Tuli sit viimein se aika, et piti mennä kämpille. Mä olin tätä tyyppiä kohtaan täysin kylmä, en tajua miten vihje vaan ei menny perille. No mentiin sit kuitenkin siihen samalle sohvalle, samaan aikaan kun mun naiseni valloitti makkarin parisängyn. Noh, tyypin kädet alko vaeltaa, ja se on myönnettävä, et hyvät kädet sillä kyllä oli ;). No eipä kuitenkaan, mua ei pätkän vertaa huvittanu jäädä siihen sohvalle, joten sain yhtäkkiä hirvittävän syyllisyyskohtauksen ja totesin kaverille, että en voi pettää miestäni, et mulle tuli nyt niin huono omatunto, että on pakko mennä makkariin nukkumaan! Juuh - eipä sillä paljon siihen ollut sanomista...

Kaiken huipuksi aamulla kaveri näytti tosi loukkaantuneena ja totes mulle, et kyl mä tiedän miks sä sinne menit, et olishan se ollu kiva osallistua... Mä olin ihan et häh, kunnes sain selvityksen naiseltani. Olin sit lauennut kuulemma yöllä unissani... hmm - äänitehostein...

p.s Ai niin, kaiken huippu oli, et tää kaveri puhui "chattikieltä" ihan livenäkin, eli saattoi todeta esim; "Tykkään susta enkelini, tähti kihertää tähti"!!!!!!!!!!!