715517.biz

Voisit yhdistää mielekkyyden ja paremmat tulot jos opiskelisit oikeaksi opettajaksi.

Mutta joo, hyvin pitkälti duunia tehdään rahan takia koska se on selviytymisen kannalta perusehtoja, mielekkyys tulee vasta sen jälkeen.

"Sanotaan että raha ei tee onnelliseksi mutta kuitenkin mielummin itken mersun ratissa kuin bussissa".

No ehkäpä onkin niin että "oikeita opettajia" koulutetaan maltillisemmiksi, jotta osaavat argumentoida aiheesta kuin aiheesta asiallisesti. :P

En tietääkseni vähätellyt päiväkodissa työskentelevien ihmisten työtä, vastuullistahan hommaa sekin on. Voihan sitä lehtoriksi lukea ja jäädä sinne päiväkotitasollekkin mutta miten vain, tee miten parhaaksi näet.

No itse olen ollut opiskeluaikana päiväkodissa töissä, niin täysin terveiden kuin vaikeasti vammaisten lasten parissa. Lisäksi kaksi omaa lasta on päiväkodissa,ja kyllä on sanottava että työ näillä vakkari-mimmeillä on ihan helvetin raskasta, ja työajat "venahtavat" harva se päivä ja arvostus on olematonta. Työntekoon takerrutaan aina vasta siinä vaiheessa kun oma piltti on mutterit sekaisin päänsä lyöneenä jossain lego-pinon alla.
Päiväkodin opettajathan opettavat lapsille hienomotorisia taitoja, sosiaalisuutta, leikkejä, musiikkia, tanssia/rytmiä etc, joten vertaus luokan- tai aineenopettajiin on sama kun vertaisi pappiin! :D Homma on raameissaan samaa, mutta käytännössä täysin eriävää. Päiväkodin mimmit luovat lapsille lähtökohdat kouluihin, ja mitä suurempi ryhmä päiväkodissa mellastaa, niin sitä vaikeampi työ mimmeillä on pitää lapsilla tasapainoista, turvallista ja kattavaa opetusta yllä, ja siitä huomaa käyttäytymisen eri paikkakunnilla. (Lue semiperiferiset alueet vs. suuret kaupungit) ;)
En väitä että työ lasten kanssa olisi missään määrin helpompaa kun opettajien työ kouluissa, mutta opettajien teoreettinen tieto korostuu, koska jaettavana on tietoa jo näitä motorisia jne. taitoja omaaville ihmisille.
Just_me, rispektiä sulle jos pidät ko. hommasta, mutta en ihmettelisit jos nuorena tyttönä päättäisitkin vielä edetä arjen astuessa eteen.

Ja mitä tuloihin tulee, niin siitä sen verran että itse olen nyt reilu 3 vuotta tehnyt erinnäisiä hoitoalan hommia, ja vasta nyt kun teen pelkkää yötyötä, tienaan tavalla ettei joka kuukausi lopu rahat kesken. Ja koska elintasoa on alati kallistuvassa maailmassa ylläpidettävä, niin näihin muutoksiin mennessä olen päättänyt vaihtaa alaa, ja eilen menin sitten ja aloitin opinnot teollisella alalla, jonka lähtöpalkkaus on kvtessin mukaan nykyistä palkkaani lähes 5 euroa parempi / tunti... Eli kyllä pistää miettimään... :(

Yöllä on aikaa ottaa kantaa! :D

Puuge, Tietääkseni kasvustustieteissä, vaikka aineopettajaksi (tjv.) päasiallisesti tähtäisi käydään läpi myös tuollaisia juttuja mitkä kohdistuvat pikkulapsiin.
Pointti oli ylipäätänsä se että parempi opiskella enemmän kuin "juuri sen vaaditun". Jää vähän enemmän valinnanvaraa jos alkaa tympimään ja työllistyminen on helpompaa.

JFrank... Koetin kompata sun kantaa ettei kannata jäädä seisomaan paskaan, kun siihen voi kaatuakkin! :D

Ja Madava, on niitä joo... Toki vanhemmat katsoi op. aikana mua aluksi vähän karsastaen, ja nyttemmin tarhantädit katsoo päät säälistä kallellaan kun haen tai vien jälkikasvua... :D

Raha, rahattomuus / onnellisuus ja onnettomuus. Se on kaikki niin suhteellista että turha kai sitä alkaa puimaan koska pitäisi aina edetä tapauskohtaisesti :)

Vähän aiheeseen liittyen: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611285419078_uu.shtml
ja tässä tulkintaa aiheesta: http://jenny.blogit.kauppalehti.fi/2006/11/28/narsistisukupolven-onni-hukassa/

Mitä omaan työhön tulee, olen valinnut ammattini sen mukaan mitä parhaiten osaan. Tämän hetkisessä työssä on mielekkyys ja tulot ovat jotakuinkin balanssissa.
Jos olisin valinnut täyden mielekkyyden ja epävarman taloudellisen jatkuvuuden olisin tähdännyt tutkimaan historiaa, arkeologiksi tai astronomiksi. (Suomessa moisille ei ole oikeen menestyvää jalansijaa ja oon vähän pessimistinen että olisin ollut joku break-thru maailmalla).

Itselle työ on lähinnä tulonlähde, sellainen pakollinen paha joka haittaa normaalielämää... vaan jos rahahakuista uraunelmaa meikäläisestä koitetaan puhua, niin huomautan, että unelmoin ammattimuusikkoudesta, ja sillähän tässä rakkaassa suomenmaassa ei tunnetusti kovin hyvin itteänsä elätä... :P

Eikös lastentarhanopettajillakin ole kuitenkin kohtuullisen hyvä palkka, kun jos vertaa esimerkiksi sairaanhoitajiin. Ainakin erityislastenopettajilla mielestäni on.
Eräs tuttavani opiskelee erityispedagogiikka ja saa sivuaineopinnoillaan myös luokanopettajan pätevyyden.
Ja vaikka palkka ei päätä huimaisikaan niin ainakin töitä alalla on paljon.

Tulee mieleen että "hiljainen kansa" väsähtää mun alati sykkivään tarpeeseen tosiaan kommentoida monia juttuja.. Mutta on niin paljon luppoaikaa silloin kun muut nukkuvat, että juttelen mielumin teille, rakkaat pervot, kun itselleni! :D

Mä haen työssä lähinnä sitä mielekkyyttä... kuin raha puolta. Siks en oikeastaan vielä työelämään ole päässyt :) vaikka ammatin olen opiskellun mutta sellasen joka ei mua oikeastaan kiinnosta :D joten nyt toista koulua käydään..

Olen vaikka ilman työtä ja elän kelan rahoilla, ku teen paskaa duunia :D
mutta jos täs lähiaikoina jos vaikka joutais jo töihin.. :) täl hetkel se näyttää aika paljon baarien oville :)

omalla kohdallani raha ei tosiaankaan ole se tärkein asia.. surkeella liksalla teen kahta työtä ja vapaaehtois nuorisotyötä sillon kun kerkiää koska tykkään hitosti hommista mitä teen.. suuret setelit on menetetty eron aikana ja silleen... rahaa saa aina työtä tekemällä lisää niin paljon kun vaan ikinä tarvii mut on vaan niiiiin paljon tärkeämpiäkin asioita ainakin omassa arvomaailmassa rahan edellä... säälittävä juttu sinänsä että sellasia suurudenhulluja on mielettömän paljon joukossamme...

Juu itsellekin työn mielekkyys on tärkeintä. Mieluummin teen huonommalla palkalla jotain missä viihdyn, kuin hyvällä palkalla jotain mitä inhoan. Mieluiten teen hyvällä palkalla jotain mistä pidän. =P

Sellainen punainen lanka olisi kyllä löydettävä, ettei kenenkään tarvitsisi tehdä paskalla palkalla paskaa duunia. Itse en voi sanoa tällä hetkellä nauttivani työstäni, mutta taloudelliset seikat pakottavat tekemään JOTAIN ja työttömäksi en enää ikinä ala! :( Rahaa ei ole sen enempää vaikka tekisi kolmea työtä, sekin on koettu ja ainakaan onnellisempi ei silloin ole... Mutta jokaisella on unelmat ja jotkut ne jopa saavuttavat. Itse olen melko lähellä nyt, kun voin työn ohella käydä koulua joka todella kiinnostaa! :D